Oletuksia logopediasta

 Logopedia. Mitä se on? –  Kysymys, jonka logopedian opiskelija usein kohtaa. 

Kun pääsin viimein opiskelemaan logopediaa, eivät sukulaiseni tienneet mitä oikeastaan opiskelen. Kun jo opiskelin, eivät muut opiskelijat tienneet mitä opiskelen. Logopedi kohtaa viimeistään valmistumisen kynnyksellä hupaisiakin oletuksia, joista osa on murrettuna tässä postauksessa. 

kuva: chatgpt DALL·E -työkalu

Neljä väitettä, jotka liitetään logopedian opiskelijoihin

Jokainen logopedian opiskelija on lukion käynyt, kunnollinen kympin tyttö. Oikeasti meitä on myös ammattikoulutaustaisia (suomessa ainakin kolme), eikä monenkaan opiskelu (onneksi) ole täydellisyyden tavoittelua. Meillä valmistumisaikakin vaihtelee helposti neljästä vuodesta seitsemään. 

Kaikki logopedit ovat naisia. Valitettavasti asia on pitkälti näin, mutta lähes jokaisessa yliopistossa opiskelee tälläkin hetkellä mieslogopedeja. Myös opettajakunnassa on miehiä, aina emeritus professori -titteliin asti. Työelämässäkin olen jo useampaan törmännyt. 

Jokainen logopedi pukeutuu Marimekkoon. Tämä väittämä näyttää todelta, kun katsoo Oulun ainejärjestön, Communican hallitusta. Hallituksen epäviralliseen pukukoodiin kuuluukin Marimekon raitapaita. Sellaista ei silti jokaiselta löydy ja terapiaa pääsee pitämään ilmankin. 

Logolle ei pääse, jos on itsellä jokin ”vaiva”. Höpsis. Sisäänottokriteerit ovat samat kuin muille, eikä ketään voida syrjiä esimerkiksi diagnoosien takia. Jokainen muokkaa työnkuvansa itselleen sopivaksi. Jos logopedillä on esimerkiksi ärrävika, hän tarvittaessa voi jättää ”ärrien” kuntoutuksen muille.

kuva: chatgpt DALL·E -työkalu

Työelämän oletuksista tosiasioihin
Sehän on sitä ärräkoulua. Sitäkin, mutta nykyään painopiste on onneksi ihan muualla. Logopedi voi työskennellä yksityisenä ammatinharjoittajana tai yrityksessä, julkisessa terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lapsiasiakkaiden kanssa tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi puhemotoriikkaan, syömiseen, puheen ymmärtämiseen, nimeämiseen ja kerrontaan, toiminnanohjaukseen ja lukitaitoihin. Aikuisasiakkaiden kanssa voidaan toimia muun muassa syömisen ja nielemisen pulmien, aivoverenkiertohäiriöiden jälkitilojen ja etenevien sairauksien parissa. 

Tehän vain leikitte lasten kanssa. Kuntoutus ei ole tehokasta, jos asiakas ei sitoudu siihen. Mikäs olisi sen motivoivampi tapa opetella lapsen kanssa ohjeiden ymmärtämistä, kuin yhteinen lego-leikki, jossa toinen antaa ohjeet ja toinen rakentaa niiden mukaisesti. Samalla ymmärtämistä voidaan tukea esimerkiksi kuvien, viittomien ja/tai pienemmiksi paloiteltujen ohjeiden osien avulla. Yhtälailla aikuista asiakasta voidaan motivoida haastavalta tuntuvaan harjoitteeseen esimerkiksi Alias-pelin avulla. 

Tämä postaus pyrki avaamaan muutamia logopediaan liittyviä yleisiä oletuksia. Herättikö teksti sinussa ahaa-elämyksiä tai kysymyksiä? Jätä mietteesi ja kysymyksesi alle kommentteihin. Palaillaan! ♥️ 

Kirjoittaja on humanististen tieteiden kandi ja viimeisen vuoden logopedian opiskelija.